Eksu sai pihalla tehopuunauksen, kun karvaa riittää vaikka muille jaettavaksi. Ei tullut vetopaniikkia vaikka oli päästään kiinni tolpassa, edistystä!
Sain kaikki paitsi hankalan jalan kengitysasentoon. Meinasi onnistua vaikeakin eturi, mutta en kehdannut ruveta kiusaamaan. Tänään olikin vaan tarkoitus harjailla ja kaverata rennosti.
Niin ja katsotaan nyt sitten millon päästään taas ratsimaan, kun kenttä huonos jamas. Nyt onkin sitten otollinen hetki ruveta rekirensseleitä sovittamaan riivatulle kakaralle. Ihminen voi siis olla hullu, kun uhmaa hengenlähtöä vapaaehtoisesti... :)
H.
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
maanantai 29. maaliskuuta 2010
Kenkääjä tilattu!
15. päivä huhtikuuta se tapahtuu (toivottavasti!). Juha Viianen saapuu paikalle ja eläinlekurilta tilattu annos varalta kännäysainetta. Riivattu otus kohtaa voittajansa....(?)
H.
H.
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
Ratsittelua
Eilisen päivän jälkeisten järkytysten jälkeen on palattava normiarkeen. Vähän mietin, että suostuuko tyttö talsimaan harjauspisteelle eilisten koitosten jälkeen, mutta mitään ongelmia ei ollut. Eilinen päivä siis ei jäänyt kummittelemaan mieliin ja edettiin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Harjaukset ja varustelut sujuivat hyvin ja Jonin ollessa vapaalla yhteistuumin autettiin meikätyttö selkään. Vieläkin väistää selkäännousussa ja tänään oli hötkyämistä sen verran, että ajattelin, nytkö siitä henkiparasta pääsee. Selkään kun pääsin, niin vähän hösellettiin ja alkoi jo vähän silmissä filminauha pyöriä... Laukkaakin muutama askel tuli ja kovaa ravia. Mutta melko nopeasti tajusi taas jutun juonen ja rahoittui siihen kuuluisaan tyyliin; BLING! Pysähdykset sujuivat ammattilaisen ottein, samoin raviin siirtymiset. Koska hieman ravissa meinasi vauhti nousta tehtiin sitten kumpaankin suuntaan ravissa parit ympyrät. Loppukäynnit vedettiin reteesti pitkin ohjin. Kaikenkaikkiaan tämä 15 minuuttiinen oli kaikesta huolimatta paras ratsastus ever!!
Tallilla sitten harjaukset ja sankosta läjä porkkanoita.
Mutta kun saadaan paikalle lisää kengitysväkeä lisävälineistöineen, niin eiköhän tuo riivattu hevonen saa vielä jotkut kalossit jalkaan... Onpahan sitten kivempi (koulu)ratsastella ;D Niin ja tänään on postiin saapuneet Eksuttimen omat rahkeet, joten tuskin vaarallisilta tilanteilta vältytään niitä sovitellessa.
Kyllä se on hyvä, että tässä rennossa hevosharrastamisessa riittää haastetta... Eilen tosin mietittiin ostasko joku hyvän hevosen, jos yritettäs myyvä... Tultiin siihen tulokseen, että ei, joten jatketaan laadukasta harrastamista vanhalla porukalla :D :D
Mutta, Eksu menee kaikesta huolimatta ratsastuksella Superisti!!!!
H.
Harjaukset ja varustelut sujuivat hyvin ja Jonin ollessa vapaalla yhteistuumin autettiin meikätyttö selkään. Vieläkin väistää selkäännousussa ja tänään oli hötkyämistä sen verran, että ajattelin, nytkö siitä henkiparasta pääsee. Selkään kun pääsin, niin vähän hösellettiin ja alkoi jo vähän silmissä filminauha pyöriä... Laukkaakin muutama askel tuli ja kovaa ravia. Mutta melko nopeasti tajusi taas jutun juonen ja rahoittui siihen kuuluisaan tyyliin; BLING! Pysähdykset sujuivat ammattilaisen ottein, samoin raviin siirtymiset. Koska hieman ravissa meinasi vauhti nousta tehtiin sitten kumpaankin suuntaan ravissa parit ympyrät. Loppukäynnit vedettiin reteesti pitkin ohjin. Kaikenkaikkiaan tämä 15 minuuttiinen oli kaikesta huolimatta paras ratsastus ever!!
Tallilla sitten harjaukset ja sankosta läjä porkkanoita.
Mutta kun saadaan paikalle lisää kengitysväkeä lisävälineistöineen, niin eiköhän tuo riivattu hevonen saa vielä jotkut kalossit jalkaan... Onpahan sitten kivempi (koulu)ratsastella ;D Niin ja tänään on postiin saapuneet Eksuttimen omat rahkeet, joten tuskin vaarallisilta tilanteilta vältytään niitä sovitellessa.
Kyllä se on hyvä, että tässä rennossa hevosharrastamisessa riittää haastetta... Eilen tosin mietittiin ostasko joku hyvän hevosen, jos yritettäs myyvä... Tultiin siihen tulokseen, että ei, joten jatketaan laadukasta harrastamista vanhalla porukalla :D :D
Mutta, Eksu menee kaikesta huolimatta ratsastuksella Superisti!!!!
H.
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Hampaitten raspaus ja kengi......
Prologi:
Allekirjoittanut siis on käynyt kengityskurssin ja kengitellyt muutaman vuoden aikana oman tallin hevosia ja jonkun verran kengittänyt myös muitten hevosia. En siis kengitä ammatikseni enkä todellakaan ole ammattilainen, mutta olen kyllä saanut kaikki hevoset kengitettyä. Tänään kohtasin voittajani kun vastaan asteli ensimmäinen hevonen jota en saanut kengitettyä ja kukapas muukaan tämä hevonen on kuin iki-ihana Exu.
VAROITUS! Tämä teksti on piiiiiiitkä.
Tarina alkaa:
Olipa kerran suomenhevostammavarsa nimeltään Exu, joka ei ole koskaan ollut "helpoimmasta" päästä. Tietyt asiat saavat Exussa aikaan tietynlaisen "jäätymisen"/paniikin ja virtaa tällä hevosella on enemmän kuin Duracell pupulla, kun Duracell pupu hyytyy niin Exu vaan jaksaa jaksaa ja jaksaa.
Blogia seuranneet tietävät, että jonkun sortin ongelmia on teetättänyt vasen etujalka. Tänään meille saapuikin eläinlääkäri, jonka tiesin olevan ratkaisu Exun kengittämiseen, hah.
Exulle oli tarkoitus pistää rauhoittavaa suoneen, mutta kun hepo on kuin sähköjänis (Kasvattajan sanoin) niin eihän siitä tule mitään. Rauhoittava lihakseen ja sitten vain odottamaan. Siinä odoteltiinkin 10-15 minuuttia, että rauhoittava rupesi kunnolla vaikuttaman ja eikun suunavaaja paikoilleen. Suuunavaaja oli asennettu ja eläinlääkäri kokeili hampaita niin DINK! Exu oli sen oloinen, että ei ollut rauhoittavaa ikinä nähnytkään saatikka saanutkaan. Nyt eläinlääkäri totesi, että saadaan rauhoittavaa suoneen kun on vielä sen verta rauhallinen. No siinä pienen säätämisen ja puolen vaihtamisen jälkeen rauhoittava oli saatu ja hommat jatkuu. Naurettiin eläinlääkärin kanssa, että olisipa kaikki hevoset yhtä helppoja raspata kuin Exu. Exu tosin oli aika koomassa jo tässä vaiheessa :). Raspaus suoritettu ja eikun kengittämään. Noin asioitten olisi siis pitänyt mennä.
Vasen etujalka ylös ja omien polvien väliin. Hyvä, että jalan kerkesi ottaa kengitys asentoon niin se hävisi kyllä niin sähäkästi siitä, että eläinlääkärikin oli ihmeissään. Hevonen on siis todella rennon/rauhoitetun oloinen, mutta kengitysasentoon jalkaa ei saanut. No ratkaisu oli yksinkertainen, lisää rauhoittavaa :D Exu sai siis 3 piikin rauhoittavaa, jotta hommat saisi hoidettua, mutta...
Hyvä, että hevonen pysyi jaloillaan, siis niin vetelä koko otus, että kengityshän sujuu helposti. Taas tein sen virheen, että ajattelin hommien sujuvan. Vaikka hevonen oli siis kropaltaan aivan doupattu niin päästään ei. Lääkärin kanssa tultiin siihen tulokseen, että seuraavan kerran rauhoittava pitää pistää suoraan aivoihin. Sen verran Exu vielä tajusi, että jalkaa ei noin vain kengitetäkkään. Takajalkoja vähän eteen ja sitten etujalkaa pois. Jalasta oli pakko päästää irti, koska hevonen olisi muuten mennyt nurin ja itse olisi jäänyt alle.
Lopputulos oli siis se, että hepoa ei saatu kengitettyä saatikka kaviota vuoltua. Hevonen oli vielä tuon jälkeen pari tuntia aivan hönössä, joten rauhoittava vaikutti, mutta ei sinne minne piti eli päähän.
Eläinlääkäri oli ihmeissään ja totesi, että onpa jännä kaveri eikä muista, että ihan heti olisi vastaava tullut vastaan. Yleensä kun hevonen on noin doupattu niin silloin ommellaan jo haavoja huoletta, mutta Exuapa ei edes kengitetä. Lupasin luovuttaa Exun eläinlääketieteen koekaniiniksi rauhottavien aineiden testauslaboratorioon.
Tässä pitää ottaa yhteyttä nyt raskaansarjan ammattilaiseen, en tosin tiedä, että pitäisikö soittaa manaajalle vai kengittäjälle.
Tästä on hyvä jatkaa :D
Allekirjoittanut siis on käynyt kengityskurssin ja kengitellyt muutaman vuoden aikana oman tallin hevosia ja jonkun verran kengittänyt myös muitten hevosia. En siis kengitä ammatikseni enkä todellakaan ole ammattilainen, mutta olen kyllä saanut kaikki hevoset kengitettyä. Tänään kohtasin voittajani kun vastaan asteli ensimmäinen hevonen jota en saanut kengitettyä ja kukapas muukaan tämä hevonen on kuin iki-ihana Exu.
VAROITUS! Tämä teksti on piiiiiiitkä.
Tarina alkaa:
Olipa kerran suomenhevostammavarsa nimeltään Exu, joka ei ole koskaan ollut "helpoimmasta" päästä. Tietyt asiat saavat Exussa aikaan tietynlaisen "jäätymisen"/paniikin ja virtaa tällä hevosella on enemmän kuin Duracell pupulla, kun Duracell pupu hyytyy niin Exu vaan jaksaa jaksaa ja jaksaa.
Blogia seuranneet tietävät, että jonkun sortin ongelmia on teetättänyt vasen etujalka. Tänään meille saapuikin eläinlääkäri, jonka tiesin olevan ratkaisu Exun kengittämiseen, hah.
Exulle oli tarkoitus pistää rauhoittavaa suoneen, mutta kun hepo on kuin sähköjänis (Kasvattajan sanoin) niin eihän siitä tule mitään. Rauhoittava lihakseen ja sitten vain odottamaan. Siinä odoteltiinkin 10-15 minuuttia, että rauhoittava rupesi kunnolla vaikuttaman ja eikun suunavaaja paikoilleen. Suuunavaaja oli asennettu ja eläinlääkäri kokeili hampaita niin DINK! Exu oli sen oloinen, että ei ollut rauhoittavaa ikinä nähnytkään saatikka saanutkaan. Nyt eläinlääkäri totesi, että saadaan rauhoittavaa suoneen kun on vielä sen verta rauhallinen. No siinä pienen säätämisen ja puolen vaihtamisen jälkeen rauhoittava oli saatu ja hommat jatkuu. Naurettiin eläinlääkärin kanssa, että olisipa kaikki hevoset yhtä helppoja raspata kuin Exu. Exu tosin oli aika koomassa jo tässä vaiheessa :). Raspaus suoritettu ja eikun kengittämään. Noin asioitten olisi siis pitänyt mennä.
Vasen etujalka ylös ja omien polvien väliin. Hyvä, että jalan kerkesi ottaa kengitys asentoon niin se hävisi kyllä niin sähäkästi siitä, että eläinlääkärikin oli ihmeissään. Hevonen on siis todella rennon/rauhoitetun oloinen, mutta kengitysasentoon jalkaa ei saanut. No ratkaisu oli yksinkertainen, lisää rauhoittavaa :D Exu sai siis 3 piikin rauhoittavaa, jotta hommat saisi hoidettua, mutta...
Hyvä, että hevonen pysyi jaloillaan, siis niin vetelä koko otus, että kengityshän sujuu helposti. Taas tein sen virheen, että ajattelin hommien sujuvan. Vaikka hevonen oli siis kropaltaan aivan doupattu niin päästään ei. Lääkärin kanssa tultiin siihen tulokseen, että seuraavan kerran rauhoittava pitää pistää suoraan aivoihin. Sen verran Exu vielä tajusi, että jalkaa ei noin vain kengitetäkkään. Takajalkoja vähän eteen ja sitten etujalkaa pois. Jalasta oli pakko päästää irti, koska hevonen olisi muuten mennyt nurin ja itse olisi jäänyt alle.
Lopputulos oli siis se, että hepoa ei saatu kengitettyä saatikka kaviota vuoltua. Hevonen oli vielä tuon jälkeen pari tuntia aivan hönössä, joten rauhoittava vaikutti, mutta ei sinne minne piti eli päähän.
Eläinlääkäri oli ihmeissään ja totesi, että onpa jännä kaveri eikä muista, että ihan heti olisi vastaava tullut vastaan. Yleensä kun hevonen on noin doupattu niin silloin ommellaan jo haavoja huoletta, mutta Exuapa ei edes kengitetä. Lupasin luovuttaa Exun eläinlääketieteen koekaniiniksi rauhottavien aineiden testauslaboratorioon.
Tässä pitää ottaa yhteyttä nyt raskaansarjan ammattilaiseen, en tosin tiedä, että pitäisikö soittaa manaajalle vai kengittäjälle.
Tästä on hyvä jatkaa :D
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Tuulikummun tila
Tuulikummun tilan kotisivut ovat auenneet.
Tässä ote etusivulta:
Tervetuloa sivuillemme! Täältä löydät tietoa tilan asukkaista ja eläimistä, sekä ajankohtaisista asioista. Tuulikummun tila sijaitsee Joensuun Kiihtelysvaarassa. Tilalle muutimme syksyllä 2009 ja tilalle kanssamme muuttivat neljä hevosta ja katras muita eläimiä.
Täällä on paljon mahdollisuuksia harrastaa hevosten kanssa monipuolisesti, sekä hevosilla on paljon tilaa elää vapaasti. Hevosharrastuksemme on täysin harrastuspohjalla, eikä tilalla ole minkäänlaista yleistä toimintaa, vaan kaikki järjestetään omalle porukalle.
Eikun kipinkapin tutustumaan!
- J -
Tässä ote etusivulta:
Tervetuloa sivuillemme! Täältä löydät tietoa tilan asukkaista ja eläimistä, sekä ajankohtaisista asioista. Tuulikummun tila sijaitsee Joensuun Kiihtelysvaarassa. Tilalle muutimme syksyllä 2009 ja tilalle kanssamme muuttivat neljä hevosta ja katras muita eläimiä.
Täällä on paljon mahdollisuuksia harrastaa hevosten kanssa monipuolisesti, sekä hevosilla on paljon tilaa elää vapaasti. Hevosharrastuksemme on täysin harrastuspohjalla, eikä tilalla ole minkäänlaista yleistä toimintaa, vaan kaikki järjestetään omalle porukalle.
Eikun kipinkapin tutustumaan!
- J -
maanantai 15. maaliskuuta 2010
Ratsittelua
Eksun kanssa käytiin taas vähän ratsastamassa.
Kiinniotto meinasi tuottaa ongelmia, koska Tuisku aavisti, että tyttöä viedään. Hitaalla rapsuttelutekniikalla kiinni sain. Juuri pahimoilleen ilmestyi traktori tuomaan heiniä ja sekös oli Eksusta pelottavaa. Tallissa oli vähän sätkimistä ja vilkuilua. Ihan rauhallisesti kuitenkin saatiin kamat niskaan ja eikun traktoria pihalle ihmettelemään.
Koska Joni oli kotona, nakkasi Tatun hetkeksi Sepon hoiviin ja tuli auttamaan kentälle selkään nousussa. Oli kiinni pitämässä ja tukena toisella puolella, ettei heti väistä, kun yritän selkään nousua. Pieni epäilys mieleen häivähti, kun hötkyili sen traktorin takia, että näinköhän tästä hengissä selvitään. Selkään kun pääsin, niin olin varma, että nyt tullaan vauhdilla alas. Lähti ihan vauhkona eteenpäin ja ratsastajalla ei ohjat kovinkaan hyvin hyppysissä. Mutta heti kun sain ohjat käsiin, niin johan oltiin taas cool, kuin viilipytty.
Molempiin suuntiin vähän käveltiin ja tehtiin paljon pysäytyksiä. Myös isoja keskiympyröitä tehtiin muutamat. Sen jälkeen pari pitkää sivua ravissa, sekä yksi jättiläisympyrä. Olenkin aloittanut keventämisen, mutta eihän tuo ole siitä yhtään moksiskaan. Myöskään pohkeet eivät aiheuta minkäänlaista pakokauhua.
Tallilla sitten kamat niskasta, harjaukset ja muutamat porkkanat sankosta.
Jäi tosi kiva mieli taas ja onpahan nyt ratsastettu, vaikka taustalla oli Eksun mielestä superpelottava vekotin. Hengissä siis edelleen ja hyvä niin :D
Eksu-Peksu is the GIRL.
H.
Kiinniotto meinasi tuottaa ongelmia, koska Tuisku aavisti, että tyttöä viedään. Hitaalla rapsuttelutekniikalla kiinni sain. Juuri pahimoilleen ilmestyi traktori tuomaan heiniä ja sekös oli Eksusta pelottavaa. Tallissa oli vähän sätkimistä ja vilkuilua. Ihan rauhallisesti kuitenkin saatiin kamat niskaan ja eikun traktoria pihalle ihmettelemään.
Koska Joni oli kotona, nakkasi Tatun hetkeksi Sepon hoiviin ja tuli auttamaan kentälle selkään nousussa. Oli kiinni pitämässä ja tukena toisella puolella, ettei heti väistä, kun yritän selkään nousua. Pieni epäilys mieleen häivähti, kun hötkyili sen traktorin takia, että näinköhän tästä hengissä selvitään. Selkään kun pääsin, niin olin varma, että nyt tullaan vauhdilla alas. Lähti ihan vauhkona eteenpäin ja ratsastajalla ei ohjat kovinkaan hyvin hyppysissä. Mutta heti kun sain ohjat käsiin, niin johan oltiin taas cool, kuin viilipytty.
Molempiin suuntiin vähän käveltiin ja tehtiin paljon pysäytyksiä. Myös isoja keskiympyröitä tehtiin muutamat. Sen jälkeen pari pitkää sivua ravissa, sekä yksi jättiläisympyrä. Olenkin aloittanut keventämisen, mutta eihän tuo ole siitä yhtään moksiskaan. Myöskään pohkeet eivät aiheuta minkäänlaista pakokauhua.
Tallilla sitten kamat niskasta, harjaukset ja muutamat porkkanat sankosta.
Jäi tosi kiva mieli taas ja onpahan nyt ratsastettu, vaikka taustalla oli Eksun mielestä superpelottava vekotin. Hengissä siis edelleen ja hyvä niin :D
Eksu-Peksu is the GIRL.
H.
tiistai 9. maaliskuuta 2010
Ohjasajoa
Pitkästä aikaa ohjasajettiin. Jonikin lorvaili aamun kotosalla, joten kerettiin heti näin aamutuimaan reippailla. Huh, huh, aurinko porotti ja hikeä pukkasi! Vaikka tallissa kamala melu, ei Eksu ollut kovinkaan kummissaan. Varustelut sujuivat ok, mutta kentällä oltiinkin sitten vähän vauhdikkaampia! Mennyt aikaa edellisestä ohjasajosta, joten vähän jänskätti ja lähtöspurtteja otettiin muutamaan otteeseen. Pysähdykset eivät onnistuneet niin hyvin kuin ratsastaessa, oli jo kiire eteenpäin. Mutta muuten ihan jees, ympyrälläkin pyörittiin muutama kierros.
Tallissa harjaukset ja taas porkkanoita. Uusi hieno, ihana vaaleanpunainen marhis teki harrastamisesta hohdokasta :D
H.
Tallissa harjaukset ja taas porkkanoita. Uusi hieno, ihana vaaleanpunainen marhis teki harrastamisesta hohdokasta :D
H.
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
Ravailua ja kaverointia
Kuten jo aiemmin kirjoitin, alkaa nämä hommat sujua jo pelottavan hyvin. Kaikki varustelut menee liukuhihnalta, vaikka tuli kaikenmaailman kiireiden vuoksi viikko taukoa. Tänään kokeiltiin Skipin estesatulaa, joka istui ihan ok, menee sekin näillä ratsastuksilla vielä. Ehkä syksyllä sitten voitaisiin ostaa Eksulle oma (koulu)satula, niin voidaan harrastaa enemmän (koulu)ratsastusta. Kyllä on reipas tämä ravihevonen siis! ;D Jotta ei ihan RAVIjutut unohdu, niin ravattiin kentällä, aluksi ei meinannut tajuta, että voisi mennä käyntiä kovempaa, mutta sitten sipsutteli kiltisti eteenpäin. Kaksi pitkää sivua ravattiin. Vähän alkaa jo ymmärtää, että mitä ne pohkeet tarkoittaa.
Tallilla sitten harjaukset ja juomien tilalle nyt sitten sankosta kasa porkkanoita. Käytiin myös kävelemässä taas "yläpihalla" ja tsekattiin stiga, traktori, lumikola ja Skoda, sekä tehtiin muutenkin talutusharjoituksia. Ihana tyttö!!!
H.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)